Rajapalojen kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava

Suunnitelmassa kerrotaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi tapahtuvat kaavaprosessissa.

Rajapalojen kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.9.2024

1. Johdanto

Rovaniemen ja Ylitornion raja-alueella sijaitsevalle Rajapalojen alueelle on suunnitteilla kulta- ja kobolttikaivos. Louhinnan toteuttamiseksi tutkitaan useita erilaisia vaihtoehtoja. 

Vaihemaakuntakaavalla ratkaistaan kaivoshanketta koskevat seudulliset maankäyttökysymykset. Maakuntakaavan rinnalla laaditaan myös kaivoshanketta koskevat osayleiskaavat kummankin kunnan alueelle. Hankkeeseen liittyen toteutetaan kaavoituksen rinnalla myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Lainvoimaisten kaavojen lisäksi toiminnan käynnistäminen vaatii muun muassa kaivos-, ympäristö- ja vesitalousluvat.

Hanketta koskevassa kaavoituksessa ja YVA-menettelyssä kiinnitetään erityistä huomiota monipuoliseen vuorovaikutukseen. Maakuntakaavan hyväksyy Lapin maakuntavaltuusto. Osayleiskaavat hyväksytään kunnan- ja kaupunginvaltuustossa. 

Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan vaihemaakuntakaavan lähtökohdista, aikataulusta ja siitä kuinka suunnitteluun voi osallistua. Suunnitelmassa kerrotaan mitä vaikutuksia tullaan arvioimaan ja miten vaikutusten arviointi toteutetaan. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollista antaa koko kaavaprosessin ajan. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana.

2.Suunnittelu- ja vaikutusalue

Vaihemaakuntakaavan suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen kaupungin ja Ylitornion kunnan alueella. Etäisyyttä suunnitellulta kaivosalueelta Rovaniemen keskustaan on noin 30 km ja Ylitornion keskustaan noin 55 km. Tornion kaupungin ja Tervolan kunnan rajoille etäisyyttä on noin 10 km. Lähimmät kylät ovat Muurola ja Kaitajärvi. Suunnittelualueen eteläosassa kulkee Muurolan ja Aavasaksan välinen maantie 930. Rajapalojen suunniteltu kaivoshankealue sijoittuu Kemijoen vesistöalueelle. Kaavan vaikutusalue ulottuu suunnittelualuetta laajemmalle. 

Suunniteltu kaivosalue sijoittuu osittain Mustiaapa – Kaattasjärven Natura-alueelle (FI1301301, SAC/SPA), ja osittain valtion omistamille metsätalousalueille. Kaivostoimintaa palveleva infrastruktuuri suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan Natura-alueen ulkopuolelle.   

Vaihemaakuntakaava-alue sijaitsee porohoitoalueella. Kaava-alue sijoittuu Palojärven paliskunnan alueelle.  

Kaavan alueellinen laajuus tarkentuu suunnitteluprosessin edetessä. Vaihemaakuntakaava tulee todennäköisesti käsittämään varsinaisen kaivosalueen lisäksi ainakin kaivoshankkeeseen kytkeytyvät tie- tai voimajohtoyhteydet sekä mahdolliset purkuvesilinjaukset.

 

Suunnittelualue sijaitsee Lapin eteläosassa Rovaniemen ja Ylitornion raja-alueella. Violetilla on osoitettu alueen likimääräinen sijainti. Vaihemaakuntakaavassa voidaan osoittaa esimerkiksi infrastruktuuriin liittyviä merkintöjä laajemmallekin alueelle.

 

3.Perustiedot kaivoshankkeesta

3.1.Kaivoshankkeen yleistiedot

Rovaniemen ja Ylitornion raja-alueella sijaitsevalle Rajapalojen alueelle on suunnitteilla kulta- ja kobolttikaivos. Louhinnan toteuttamiseksi tutkitaan useita vaihtoehtoja. Rajapalot sijoittuu Suomen kolmen parhaan kultavarannon joukkoon pitoisuuden ja arvioitujen unssien määrän perusteella, ja on yksi harvoista NI 43-101 -arviointistandardin mukaisesti arvioiduista kobolttivarannoista Euroopassa.

Rajapalojen kalliopaljastumista, lohkareista ja kallioperästä on otettu vuoden 2012 jälkeen tuhansia näytteitä, joiden kultapitoisuus on merkittävä. Rajapalojen alueelta on kullan lisäksi tunnistettu merkittäviä kobolttipitoisuuksia. Tutkimukset osoittivat koboltin esiintymisen olevan vahvasti sidoksissa kullan esiintymiseen kallioperän eri kerroksissa. Kullan esiintyminen yhdessä koboltin kanssa on lisännyt alueen kiinnostavuutta entisestään, koska koboltti on yksi kriittisistä akkumineraaleista. Kullan ja koboltin lisäksi Rajapaloista ei ole löytynyt muita mahdollisesti taloudellisesti hyödynnettävissä olevia mineraaleja.

Rajapalojen alue voidaan jakaa pienempiin kohdealueisiin. Näitä kohteita ovat Palokkaan ja Etelä-Palokkaan esiintymät, jotka sijaitsevat Palokkaanlammen itäpuolella, niin sanottu Kämppä (Hut) -esiintymä Palokkaanjoen eteläpuolella, Terryn vasara (Terry’s Hammer) -esiintymä Kämpän läheisyydessä sen kaakkoispuolella, Uusisaari -esiintymä Kämpän lounaispuolella sekä Rumajärvi-esiintymä Rumajärven länsipuolella sekä Raja ja Itä Joki (Joki East) -esiintymät Ylitornion ja Rovaniemen rajan tuntumassa. Yhtiö on päättänyt, että näiden kohteiden osalta siirrytään malminetsintävaiheesta kaivoshankevaiheeseen. 

Alueen varantokohteet on suunniteltu louhittavaksi maanalaisesti.

Yhtiö julkisti joulukuussa 2018 ensiarvion Rajapalojen mineraalivarannosta. Viimeisin varantoarvion päivitys julkistettiin joulukuussa 2023. Mineraalivarannoksi arvioidaan 10,91 Mt mineralisoitunutta kiveä, jonka kultaekvivalenttipitoisuus on keskimäärin 3,0 g/t (“AuEq”); kullan ja koboltin keskipitoisuudet ovat 2,5 g/t kultaa (“Au”), 443 ppm kobolttia (“Co”). Varannossa kullan määrä on 887 tuhatta unssia ja koboltin 4,8 tuhatta tonnia. Tämä vastaa 1,04 miljoonan kultaekvivalenttiunssin otaksuttua mineraalivarantoa. Mineraalivarannoksi arvioidaan nyt 9,78 Mt mineralisoitunutta kiveä, jonka kultapitoisuus on keskimäärin 2,8 g/t ja koboltin 443 ppm. Varannossa kullan määrä on 867 tuhatta unssia ja koboltin 4,31 tuhatta tonnia.

Mawson Finland Ltd on kanadalainen malminetsintäyhtiö, joka keskittyy arvo- ja akkumetalliesiintymien etsintään Suomessa. Yhtiön merkittävin Rompas-Rajapalojen tutkimushanke sijoittuu Ylitorniolle ja Rovaniemelle. Varsinainen kaivoshanke sijoittuu tutkimusalueen sisälle, huomattavasti pienemmällä kohdealueelle Rajapaloihin. Tutkimuksia alueella toteuttaa emoyhtiön suomalainen tytäryhtiö Mawson Oy.

Hyödynnettäviksi suunnitellut esiintymät sijaitsevat Joki-esiintymää lukuun ottamatta Ylitornion kunnan puolella, Mustiaapa-Kaattasjärven Natura 2000 -alueella (SAC/SPA/SCI). Joki East -niminen esiintymä sijaitsee Rovaniemen puolella. Kaivostoimintaa palveleva infrastruktuuri suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan Natura-alueen ulkopuolelle. Tuotantolaitoksiin ja muuhun infrastruktuuriin sekä kaivosjätteisiin (sivukivet, rikastusjätteet ja kaivosvesien hallinta) liittyvät rakenneratkaisut voidaan tehdä yksityiskohtaisesti vasta kun tämänhetkiset alustavat hahmotelmat käytettävistä louhinta- ja rikastusprosesseista on saatu suunniteltua tarkemmin.

Esiintymät, joiden hyödyntämistä suunnitellaan. Vaihemaakuntakaava koskee Rajapalojen aluetta (rajattu kartan päälle punaisella). Kuvan lähde: Rompas-Rajapalot Gold-Cobalt Projec | Mawson Gold Ltd.

3.2.Kaivoshankkeen aikataulu ja vaiheet

Kaivoshankkeen elinkaari kattaa suunnittelu- ja esiselvitysvaiheen jälkeisen kaavoitus- ja lupaprosessin, rakennusvaiheen, kaivoksen toimintavaiheen sekä kaivoksen sulkemisen. Suunnitteluvaiheessa huomioidaan kaivoksen koko elinkaari. 

Kaivoshankkeen vaiheet liittyvät kiinteästi hankkeen luvitusprosesseihin, joihin sisältyvät muun muassa ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelmavaihe) laatiminen, kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selvitysvaihe) laatiminen, Natura-arvioinnin laatiminen sekä erilaisten lupahakemusten valmistelu. Ennen kaivoshankkeen rakentamisen käynnistämistä käydään läpi neljä erilaista selvitysvaihetta:

• Alkuun tehtävä tutkimus on niin sanottu kirjoituspöytätarkastelu (Desktop Study, DS), jonka tuloksia yhtiö hyödyntää tehdessään päätöstä siitä, kannattaako hankkeesta tehdä alustava taloudellisuusselvitys (Preliminary Economic Assessment, PEA). Kirjoituspöytätarkastelu on sisäinen, koeluontoinen selvitys. Sen laatiminen perustuu useilta osin olettamuksiin, koska hankkeen tässä vaiheessa varmistettua tietoa on käytössä rajoitetusti. Rajapalojen hanke on osa BATCircle-tutkimushanketta, jonka yhteydessä on toteutettu useita erilaisia metallurgisia kokeita Rajapaloista otetuista malminäytteistä. Kokeet ovat luoneet erinomaisen alustavan tietopohjan alueen malmien metallurgiasta. Tällä hetkellä Rajapalojen mineraalivaranto on luokiteltu NI 43-101 -standardin mukaisesti otaksutuksi varannoksi. Tulevan kaivoksen Natura- ja ympäristövaikutusten arvioinnit edellyttävät yksityiskohtaisia tutkimuksia hanke- ja lähialueen sekä nykyisistä että aiemmin vallinneista kasvi-, eläin-, vesistö-, hydrologia-, sää-, ja sosiaalisista olosuhteista. Mawson on kerännyt näitä tietoja jo useiden vuosien ajan muun muassa malminetsinnän luvitusta varten.
• Kaivoshankkeen potentiaali ymmärretään tämänhetkistä paremmin siinä vaiheessa, kun Mawson päättää käynnistää alustavan taloudellisuusselvityksen (PEA) tekemisen. Tehdyt olettamukset muuttuvat alustaviksi suunnitelmiksi. Tässä vaiheessa tunnistetaan ja määritellään erilaisia toteutusvaihtoehtoja, jotka esitetään YVA-ohjelmassa. Syväkairaamalla tehtävät lisätutkimukset tuovat lisätietoa varannosta ja hankkeeseen liittyvät epävarmuudet vähenevät merkittävästi.
• YVA-selvitysvaiheeseen siirryttäessä on hankkeen ja sen teknisten yksityiskohtien tarkennuttava edelleen, joten hankkeesta laaditaan alustava toteutettavuusselvitys (Pre-Feasibility Study, PFS). 
• Varsinaisen toteutettavuusselvityksen (Feasibility Study, FS) laatiminen voidaan aloittaa, kun päätös toteuttamiskelpoisesta hankevaihtoehdosta on tehty. Tässä vaiheessa laaditaan rakennetasolle ulottuvat yksityiskohtaiset tekniset suunnitelmat, ja kustannusarviot alkavat olla hyvin tarkkoja. Emoyhtiö tekee päätöksen kaivoksen rakentamisesta, kun toteutettavuusselvitys valmistuu. 

Kaivoksen rakentamisvaihe kestää tyypillisesti noin kaksi vuotta. Rakentamisen jälkeen alkaa kaivoksen toimintavaihe. Kaivoshankkeen elinkaaren viimeisenä vaiheena on kaivoksen sulkeminen. Sulkeminen toteutetaan vaiheittain.  

Kaivoshankkeen toteutus

Tutkimus   Lyhenne	Kirjoituspöytätarkastelu DS	Alustava taloudellisuusselvitys PEA	Alustava toteutettavuusselvitys PFS	Toteutettavuusselvitys PFS	Rakentaminen
Hankekuvaus Kypsyystaso	Yleinen 0-15 %	Alustava 10-40 %	Määritelty 30-75 %	Määritelty 65-100 %
Liiketaloudelliset näkökohdat	Oletettu	Alustava	Määritelty	Määritelty
Geologia Mineraalivaranto	Malminetsintä/varantotutkimukset Otaksuttu	Varantokohteet tunnistettu Otaksuttu/Osoitettu	Täydennyskairaukset Osoitettu/Mitattu	Täydennyskairaukset Mitattu
Metallurgia	BATCircle-hanke	1. metallugiset kokeet	2. metallurgiset kokeet	Malmisyötekokeet
Kaivostoiminta	Oletettuja vaihtoehtoja	Vaihtoehtojen määrittely	Vaihtoehtojen valinta	Määritelty
Tekninen suunnittelu & kaivosjätteet Mahdolliset sijoituspaikat	Oletuksia Oletettuja vaihtoehtoja	Vaihtoehtojen määrittely Vaihtoehtojen määrittely	Vaihtoehtojen valinta Vaihtoehtojen valinta	Rakennetason suunnitelmat Rakennetason suunnitelmat
Työturvallisuus, kestävä kehitys ja ympäristö	Yleinen	Alustava	Määritelty	Määritelty

Hankkeen toteutuksen vaiheittainen eteneminen ja tiedon lisääntymisen merkitys suunnittelulle.

4.Lapin maakunnan suunnittelu

Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen laissa alueidenkehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista. Lapin maakunnan suunnittelusta vastaa Lapin liitto. Maakunnan suunnittelussa on otettava huomioon valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se on lähtökohtana muulle maakunnan suunnittelulle. 

Lapissa on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Lappi-sopimukseksi. Päivitetty Lappi-sopimus 2022–2025 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 29.11.2021. Lappi-sopimukseen sisältyvässä aluerakennekartassa vaihemaakuntakaavan suunnittelualue merkitty kaivosalueena. Alue sisältyy myös mineraalivyöhykkeeseen ja valtakunnalliseen kehittämiskäytävään. 

Ote Lapin tulevaisuuskuva 2040+ –aluerakennekartasta Lapin eteläosan alueelta (Lappi-sopimus 2022–2025). Rajapalojen alue on huomioitu kaivosalueena. 

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tiettyjä alueidenkäyttömuotoa tai -muotoja koskevana. Maakuntakaavan aikajänne on 10–30 vuotta. Maakuntakaavoitusta ohjaa maankäyttö ja rakennuslaki sekä -asetus. Maakuntakaavan hyväksyy Lapin liiton valtuusto. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. 

Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus, jossa esitetään suunnitelman tavoitteet, ratkaisujen perusteet ja kuvaus sekä vaikutusten arviointi (MRL 29 §).

5.Suunnittelun tavoitteet

Vaihemaakuntakaavoituksen keskeisenä tavoitteena on tutkia mahdollisuutta toteuttaa kaivos Rajapalojen alueelle. Maakuntakaavoitusvaiheessa tarkoituksena on ratkaista kaivoshankkeen maakunnalliset ja seudulliset maankäyttöratkaisut. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana siten, että kaavassa käsitellään lähtökohtaisesti vain tarvittavat kaivoshanketta koskevat teemat.

Vaihemaakuntakaavassa esitetään kaivostoimintaan liittyvät alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Kaavan laadinnassa huomioidaan maakuntakaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaava kumoaa voimassa olevan maakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa osoitetaan siihen muutoksia. 

Laadittavassa kaavassa osoitetaan yleispiirteisesti kaivoksen ja siihen liittyvien toimintojen sijoittuminen alueelle. Kaavassa osoitetaan tarvittaessa myös esimerkiksi kaivoksen edellyttämät tieyhteydet ja voimalinja sekä mahdolliset purkuvesilinjaukset.

Vaihemaakuntakaavassa osoitettavat alueidenkäyttöratkaisut ohjaavat yleiskaavoitusta. Osayleiskaavoituksessa kaivostoimintaan liittyvät alueet suunnitellaan yksityiskohtaisemmin.

5.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtioneuvosto päätti 14.12.2017 uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka on otettava kaavoituksessa huomioon. Uudistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018.  

Tämän maakuntakaavatyön kannalta keskeisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat:

1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle.

Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. 

Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä.

2. Tehokas liikennejärjestelmä

Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. 

Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.

3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö

Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin.

Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja.

Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys, tai riskit hallitaan muulla tavoin.

Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.

4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta.

Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.

Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta.

Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä.

5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto

Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä.

6.Suunnittelun lähtökohdat

6.1.Maakuntakaavan sisältövaatimukset

Lisäksi maakuntakaavaa laadittaessa on huomioitava Maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset:

Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa.

Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 §:ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 §:ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa.

Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen;

2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen;

3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin;

4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön;

5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin;

6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä

7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat.

Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.

6.2.Maakuntakaava

Lapissa maakuntakaavoja laaditaan osa-alueittain ja vaiheittain. Lainvoimaisia kokonaismaakuntakaavoja Lapissa ovat Rovaniemen, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin ja Länsi-Lapin maakuntakaavat. Vaihemaakuntakaavoista voimassa ovat Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava, Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava, Kemi–Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaava, Kemi–Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittainen kumoaminen sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaava. 

Tällä hetkellä vireillä ovat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava, Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 sekä Sakatin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava. 

Lapin maakuntakaavoitustilanne.

Suunnittelualueen voimassa olevat maakuntakaavat 

Suunnittelualueen Ylitornion puoleisella osalla on voimassa 11.9.2015 lainvoiman saanut Länsi-Lapin maakuntakaava ja Rovaniemen puolella 4.12.2001 lainvoiman saanut Rovaniemen maakuntakaava.

Länsi-Lapin maakuntakaava

Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Violetilla katkoviivalla on esitetty suunnittelualueen likimääräinen sijainti.  

Länsi-Lapin maakuntakaavassa alueelle on osoitettu luonnonsuojelualue (SL 4071). Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita tai kohteita. Lisäksi alue sisältyy kaivostoiminnan kehittämisvyöhykkeeseen (ek). Maantietä 930 on esitetty muutettavaksi seututiestä kantatieksi. 

Kaavassa on annettu myös koko maakuntakaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä:

Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun.

Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava, kuitenkin huomioon ottaen alueen erityispiirteet.

Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta -ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.

Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista.

Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Määräys koskee myös vedenalaisia muinaisjäännöksiä.

Suunniteltaessa suojelualueen tai suojeluohjelmaan kuuluvan alueen käyttöä on neuvoteltava luonnonsuojelusta ja alueen hallinnasta vastaavien viranomaisten kanssa.

Rovaniemen maakuntakaava

Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (MT 5088). Maakuntakaavaa ollaan parhaillaan uudistamassa. 

Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Violetilla katkoviivalla on esitetty suunnittelualueen likimääräinen rajaus.  

Suunnittelualueen vireillä olevat maakuntakaavat

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus 

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatiminen on vireillä. Lapin liiton hallitus hyväksyi maaliskuussa 2021 maakuntakaavaehdotuksen tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä tarkistetun maakuntakaavaehdotuksen lähetettäväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 §:n mukaisesti viranomaislausunnoille. Maakuntakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville alkuvuonna 2022.  

Viranomaislausunnoille lähetetyssä maakuntakaavaehdotuksessa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M 4513). Lisäksi alue sisältyy kaivostoiminnan kehittämisvyöhykkeeseen (ek). Maantietä 930 on esitetty muutettavaksi seututiestä kantatieksi.

Maakuntakaavaehdotuksen koko maakuntakaava-aluetta koskevat suunnittelumääräykset ovat pitkälti yhteneviä Länsi-Lapin maakuntakaavan kanssa. 

Ote Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta (viranomaislausunnoille lähetetty maakuntakaavaehdotus, 29.3.2021). Violetilla katkoviivalla on esitetty suunnittelualueen likimääräinen rajaus.

6.3.Yleiskaava ja asemakaava

Vaihemaakuntakaavan suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. 

Lähin voimassa oleva yleiskaava on koko kaupungin alueelle laadittu Tornion yleiskaava 2021 (hyväksytty 14.12.2009). Rovaniemen ja Ylitornion yleiskaavoitetut alueet sijoittuvat etäälle suunnittelualueesta. Lähin asemakaava-alue sijaitsee Muurolassa.

6.4. Muut selvitykset ja suunnitelmat

Muita suunnittelussa huomioitavia asiakirjoja ovat muun muassa:

• Hanketta koskeva YVA-menettely
• YVA-menettely ja Natura-arviointi
• Rovaniemen kaupunkistrategia
• Rovaniemen alueiden käytön strategia
• Ylitornion kuntastrategia
• Ylitornion maankäyttöstrategia
• Kansallinen akkustrategia 2025
• Suomen ilmastopaneelin raportti
• Muut mahdolliset suunnitelmat ja selvitykset

7.Työvaiheet ja alustava aikataulu

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana. Suunnittelun aikataulu tarkentuu prosessin edetessä. 

AJANKOHTA	TYÖVAIHE	TEHTÄVÄT, VUOROVAIKUTUS
2021	Aloitusvaihe	Lähtötietojen koonti, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), kaavan tavoitteiden tarkentaminen Vireilletulokuulutus, OAS nähtäville (MRL 63 §) loppuvuodesta 2021 osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kaavaneuvottelu viranomaisten kanssa syksyllä 2021.
2022– 2027	Valmisteluvaihe	Kaavan 1.viranomaisneuvottelu. Poronhoitolain 53 §:n mukainen neuvottelu (tarvittaessa lisäksi poroelinkeinoa koskevia työneuvotteluja).  Kaavan valmistelu ja kaavan valmisteluaineiston nähtävilläolo (MRL 62 §; MRA 30 §). Valmisteluaineisto sisältää päivitetyn OAS:n, kaavaluonnoksen ja kaavaselostuksen liitteineen ja alustavan vaikutusarvioinnin. Käsittely Lapin liiton hallituksessa  Valmisteluaineiston nähtävilläolo  esittely- ja keskustelutilaisuus yleisölle  osalliset voivat jättää mielipiteitä valmisteluaineistosta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot  Saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet.
2027–2028	Ehdotusvaihe	Kaavaehdotuksen käsittely Lapin liiton hallituksessa ja lähettäminen viranomaislausunnoille (MRA 13 §) 2. viranomaisneuvottelu. Poronhoitolain 53 §:n mukainen neuvottelu. Kaavaehdotuksen laatiminen ja nähtävilläolo (MRL 65 §; MRA 12 §) Käsittely Lapin liiton hallituksessa Nähtävilläolo (vähintään 30 vuorokautta): esittely- ja keskustelutilaisuus yleisölle  osalliset voivat jättää muistutuksia ehdotuksesta Saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet.
2028	Hyväksymiskäsittely	Aineiston tarkistaminen / täydentäminen hyväksymiskäsittelyyn Kaava hyväksymiskäsittelyssä Lapin maakuntavaltuustossa. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on 30 päivän valitusaika. Maakuntakaava tulee voimaan, kun päätöksestä on kuulutettu kaava-alueeseen kuuluvissa kunnissa.  Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella ja tarvittaessa osallisia.

Kuulemismenettelyistä ja kaava-aineiston nähtäville asettamisista tiedotetaan paikallislehdissä sekä Lapin liiton ja kuntien internetsivuilla. Kaava-aineisto kuulutuksineen lisätään myös Lapin liiton verkkosivuille sekä rajapalot.fi -sivustolle. 

  

* Toteutus riippuvainen YVA:n ja Natura-arvioinnin lopputuloksesta

Hankkeen suunnitteluun liittyvien prosessien alustava aikataulu. Julkisten nähtäville asettamisten alustavat ajankohdat on esitetty tummennettuina. Aikataulu tarkentuu prosessin edetessä. On mahdollista, että kaavan valmisteluaineisto (kaavaluonnos) asetetaan nähtäville vasta perustellun päätelmän antamisen jälkeen. 

Aikataulukaavio kuvaa erityisesti kaavaprosesseihin liittyvää vuorovaikutusta. YVA-menettelyyn ja muihin kaivostoiminnan vaatimiin lupamenettelyihin liittyvät myös omat vuorovaikutusmenettelyt. 

Kaivostoimintaan liittyvien menettelyjen, prosessien ja riippuvuussuhteiden kuvaus.

8.Kuka, miten ja milloin kaavan laatimiseen voi osallistua?

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 § mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti, mielipiteensä asiasta.

Osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta maakuntakaavatyön eri vaiheissa ja useilla eri tavoilla. Ensimmäistä kertaa palautetta on mahdollista antaa kaavan vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuuluttamisen yhteydessä ja kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Myöhemmin osalliset voivat antaa mielipiteen kaavan valmisteluvaiheessa tai muistutuksen kaavaehdotuksesta. Vapaamuotoista palautetta on mahdollista antaa koko kaavaprosessin ajan. Kaavatyöhön voi osallistua myös prosessin aikana järjestettävissä esittely- ja keskustelutilaisuuksissa. 

Valmisteluvaiheessa pyydetään lausunnot ELY-keskukselta, kunnilta, keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä sekä niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee. Maakuntakaavaehdotuksesta pyydetään MRA 13 §:n mukaisesti viranomaislausunnot. Jonka jälkeen maakuntakaavaehdotus asetetaan MRA 12 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville, jolloin kuntien jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta.

Kaavatyötä ohjaamaan on perustettu ohjausryhmä, joka kokoontuu useamman kerran kaavaprosessin aikana. Ohjausryhmän on nimennyt Lapin liiton hallitus.

9.Vaikutusten arviointi

9.1.Arvioitavat vaikutukset

Vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavaprosessia. Vaikutuksia koskevaa tietoa tuotetaan ja hyödynnetään koko kaavan laadinnan ajan. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 

Vaikutusten arviointi tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain ja –asetuksen mukaisesti (MRL 9§, MRA 1§) osana kaavaprosessia. Vaikutusten selvittäminen perustuu YVA-menettelyn ja Natura-arvioinnin tuloksiin, suunnittelualueelta käytössä oleviin perustietoihin, selvityksiin, maastokäynteihin sekä viranomaisten lausuntoihin ja osallisten jättämiin huomautuksiin. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevia aluetta koskevia selvityksiä, suunnitelmia ja strategioita. Lisäksi suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään erilaisia tietokantoja, tilastoja sekä kartta- ja paikkatietoaineistoja.

Selvitetään suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioiden: 

• ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön,
• maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan, ilmastoon,
• kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin,
• alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen,
• kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön,
• elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Yleisesti ottaen kaivoshankkeiden merkittävimmät kielteiset vaikutukset liittyvät vesistövaikutuksiin sekä muihin luonto- ja maisemavaikutuksiin, liikennevaikutuksiin (liikenteen lisääntyessä liikenneturvallisuus heikkenee) sekä louhinnan ja räjäytysten vaikutuksiin ihmisiin ja lähiympäristöön (melu, pöly, tärinä). Kaivostoiminnalla on vaikutuksia myös poronhoitoon. Myönteiset vaikutukset liittyvät usein maakunnan ja kaivoshankkeen lähialueen työllisyystilanteen paranemiseen ja elinvoimaisuuteen sekä liikenneverkon kehittymiseen. 

Maakuntakaavaratkaisun suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin arvioidaan sekä valmistelu- että ehdotusvaiheessa. Prosessissa tarkastellaan myös maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 §) toteutuminen. Natura 2000 -alueisiin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan luonnonsuojelulain mukaisesti. 

Vaikutusten arviointi on keskeinen osa vuorovaikutteista suunnittelua ja siihen voi vaikuttaa maakuntakaavan valmistelun eri vaiheissa. Vaikutusten arviointi kulkee täydentyvästi läpi koko kaavan valmisteluprosessin.

9.2.Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)

Kaivoshankkeeseen liittyen toteutetaan YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Menettelyssä tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja kaivoksen toteuttamiseksi. YVA-menettelyn tuloksia hyödynnetään vaihemaakuntakaavan ja rinnalla laadittavien osayleiskaavojen laadinnassa. Yhteysviranomaisena toimii Lapin ELY-keskus.

9.3.Luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi

Hankkeeseen liittyen toteutetaan luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi- ja lausuntomenettely. Natura-arvioinnista pyydetään lausunnot Ely-keskukselta sekä niiltä, joiden hallinnassa luonnonsuojelualue on (Metsähallitus). Natura-arviointi laaditaan toteutuskelpoiseksi
todetulle vaihtoehdolle YVA-menettelyn loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Natura-arviointimenettelyissä lausuntoaika on kuusi kuukautta.

Mikäli luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa kaivoshankkeen merkittävästi heikentävän Mustiaapa – Kaattasjärven Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, tarvitaan korvaavia toimenpiteitä Natura-verkostoon. Tällöin vaihemaakuntakaavaa ei voida hyväksyä ilman luonnonsuojelulain 66 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä poikkeusmenettelyjä. Mahdolliset korvaavat alueet tutkitaan ja esitetään vaihemaakuntakaavassa. Natura-suojelusta poikkeaminen edellyttää Valtioneuvoston hyväksyntää.

10.Kaavoituksen, YVA-menettelyn ja muun suunnittelun yhteensovittaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnalliset ja seudulliset maankäyttökysymykset ratkaistaan maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoissa käsitellään kaivoshankkeeseen liittyvän maankäytön yleispiirteinen järjestäminen.

Vaihemaakuntakaavan suunnittelu ja vaikutusten arviointi pohjautuu pääosin YVA-menettelyssä tehtäviin selvityksiin ja arviointityön tuloksiin. Tavoitteena on, että ympäristövaikutusten arviointiselostus ja vaihemaakuntakaava valmisteluaineisto asetetaan samanaikaisesti julkisesti nähtäville. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi ja lausuntomenettely toteutetaan YVA-menettelyn yhteydessä.

11.Tiedottaminen

11.1.Tiedottamistavat

Maakuntakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, valmisteluvaiheen (luonnoksen) ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen ja muistutuksen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: 

• ilmoituksina, kuulutuksina, tiedotteina ja artikkeleina,
• kuntien kaavoituskatsauksien yhteydessä,
• sanomalehdissä, paikallislehdissä ja kuntien tiedotuslehdissä,
• Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla,
• Lapin liiton (https://www.lapinliitto.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/) ja kuntien internetsivuilla
• Lapin liiton maakuntakaavoitussivulla on mahdollista tilata Lapin liiton aluesuunnittelun uutiskirje sähköpostiin, jossa kerrotaan Lapin maakuntakaavojen etenemisestä.
• hanketoimijan ylläpitämillä hanketta koskevilla internetsivuilla (www.rajapalot.fi/)

Kuulutukset julkaistaan Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla ja internetsivuilla sekä seuraavissa lehdissä: Lapin Kansa ja Meän Tornionlaakso.

11.2.Yhteystiedot 

Maakuntakaavan laatimisesta vastaa Lapin liitto. Virastossa yhteyshenkilöinä toimivat suunnittelujohtaja Paula Qvick, maakuntainsinööri Juha Piisilä, ympäristöasiantuntija Tiina Elo sekä aluesuunnittelijat Olli Rönkä ja Kaisa Kinnunen. Suunnittelutyötä tekee Sweco Infra & Rail Oy.

Kaavoitustyötä tukemaan Lapin liiton hallitus on nimennyt ohjausryhmän. Ohjausryhmään kuuluvat edustajat seuraavista tahoista:

• Rovaniemen kaupunki ja Ylitornion kunta
• Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Metsähallitus
• Paliskuntain yhdistys
• Palojärven paliskunta
• Väylävirasto
• Suomen metsäkeskus Lappi
• Metsänhoitoyhdistys Lappi ja Rovaniemi
• Lapin pelastuslaitos
• Lapin kauppakamari