Rajapalojen kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava

Suunnitelmassa kerrotaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi tapahtuvat kaavaprosessissa.

Rajapalojen kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.9.2024

1. Johdanto

Rovaniemen ja Ylitornion raja-alueella sijaitsevalle Rajapalojen alueelle on suunnitteilla kulta- ja kobolttikaivos. Louhinnan toteuttamiseksi tutkitaan useita erilaisia vaihtoehtoja. 

Vaihemaakuntakaavalla ratkaistaan kaivoshanketta koskevat seudulliset maankäyttökysymykset. Maakuntakaavan rinnalla laaditaan myös kaivoshanketta koskevat osayleiskaavat kummankin kunnan alueelle. Hankkeeseen liittyen toteutetaan kaavoituksen rinnalla myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Lainvoimaisten kaavojen lisäksi toiminnan käynnistäminen vaatii muun muassa kaivos-, ympäristö- ja vesitalousluvat.

Hanketta koskevassa kaavoituksessa ja YVA-menettelyssä kiinnitetään erityistä huomiota monipuoliseen vuorovaikutukseen. Maakuntakaavan hyväksyy Lapin maakuntavaltuusto. Osayleiskaavat hyväksytään kunnan- ja kaupunginvaltuustossa. 

Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan vaihemaakuntakaavan lähtökohdista, aikataulusta ja siitä kuinka suunnitteluun voi osallistua. Suunnitelmassa kerrotaan mitä vaikutuksia tullaan arvioimaan ja miten vaikutusten arviointi toteutetaan. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollista antaa koko kaavaprosessin ajan. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana.

2.Suunnittelu- ja vaikutusalue

Vaihemaakuntakaavan suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen kaupungin ja Ylitornion kunnan alueella. Etäisyyttä suunnitellulta kaivosalueelta Rovaniemen keskustaan on noin 30 km ja Ylitornion keskustaan noin 55 km. Tornion kaupungin ja Tervolan kunnan rajoille etäisyyttä on noin 10 km. Lähimmät kylät ovat Muurola ja Kaitajärvi. Suunnittelualueen eteläosassa kulkee Muurolan ja Aavasaksan välinen maantie 930. Rajapalojen suunniteltu kaivoshankealue sijoittuu Kemijoen vesistöalueelle. Kaavan vaikutusalue ulottuu suunnittelualuetta laajemmalle. 

Suunniteltu kaivosalue sijoittuu osittain Mustiaapa – Kaattasjärven Natura-alueelle (FI1301301, SAC/SPA), ja osittain valtion omistamille metsätalousalueille. Kaivostoimintaa palveleva infrastruktuuri suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan Natura-alueen ulkopuolelle.   

Vaihemaakuntakaava-alue sijaitsee porohoitoalueella. Kaava-alue sijoittuu Palojärven paliskunnan alueelle.  

Kaavan alueellinen laajuus tarkentuu suunnitteluprosessin edetessä. Vaihemaakuntakaava tulee todennäköisesti käsittämään varsinaisen kaivosalueen lisäksi ainakin kaivoshankkeeseen kytkeytyvät tie- tai voimajohtoyhteydet sekä mahdolliset purkuvesilinjaukset.

Suunnittelualue sijaitsee Lapin eteläosassa Rovaniemen ja Ylitornion raja-alueella. Violetilla on osoitettu alueen likimääräinen sijainti. Vaihemaakuntakaavassa voidaan osoittaa esimerkiksi infrastruktuuriin liittyviä merkintöjä laajemmallekin alueelle.

3.Perustiedot kaivoshankkeesta

3.1.Kaivoshankkeen yleistiedot

Rovaniemen ja Ylitornion raja-alueella sijaitsevalle Rajapalojen alueelle on suunnitteilla kulta- ja kobolttikaivos. Louhinnan toteuttamiseksi tutkitaan useita vaihtoehtoja. Rajapalot sijoittuu Suomen kolmen parhaan kultavarannon joukkoon pitoisuuden ja arvioitujen unssien määrän perusteella, ja on yksi harvoista NI 43-101 -arviointistandardin mukaisesti arvioiduista kobolttivarannoista Euroopassa.

Rajapalojen kalliopaljastumista, lohkareista ja kallioperästä on otettu vuoden 2012 jälkeen tuhansia näytteitä, joiden kultapitoisuus on merkittävä. Rajapalojen alueelta on kullan lisäksi tunnistettu merkittäviä kobolttipitoisuuksia. Tutkimukset osoittivat koboltin esiintymisen olevan vahvasti sidoksissa kullan esiintymiseen kallioperän eri kerroksissa. Kullan esiintyminen yhdessä koboltin kanssa on lisännyt alueen kiinnostavuutta entisestään, koska koboltti on yksi kriittisistä akkumineraaleista. Kullan ja koboltin lisäksi Rajapaloista ei ole löytynyt muita mahdollisesti taloudellisesti hyödynnettävissä olevia mineraaleja.

Rajapalojen alue voidaan jakaa pienempiin kohdealueisiin. Näitä kohteita ovat Palokkaan ja Etelä-Palokkaan esiintymät, jotka sijaitsevat Palokkaanlammen itäpuolella, niin sanottu Kämppä (Hut) -esiintymä Palokkaanjoen eteläpuolella, Terryn vasara (Terry’s Hammer) -esiintymä Kämpän läheisyydessä sen kaakkoispuolella, Uusisaari -esiintymä Kämpän lounaispuolella sekä Rumajärvi-esiintymä Rumajärven länsipuolella sekä Raja ja Itä Joki (Joki East) -esiintymät Ylitornion ja Rovaniemen rajan tuntumassa. Yhtiö on päättänyt, että näiden kohteiden osalta siirrytään malminetsintävaiheesta kaivoshankevaiheeseen. 

Alueen varantokohteet on suunniteltu louhittavaksi maanalaisesti.

Yhtiö julkisti joulukuussa 2018 ensiarvion Rajapalojen mineraalivarannosta. Viimeisin varantoarvion päivitys julkistettiin joulukuussa 2023. Mineraalivarannoksi arvioidaan 10,91 Mt mineralisoitunutta kiveä, jonka kultaekvivalenttipitoisuus on keskimäärin 3,0 g/t (“AuEq”); kullan ja koboltin keskipitoisuudet ovat 2,5 g/t kultaa (“Au”), 443 ppm kobolttia (“Co”). Varannossa kullan määrä on 887 tuhatta unssia ja koboltin 4,8 tuhatta tonnia. Tämä vastaa 1,04 miljoonan kultaekvivalenttiunssin otaksuttua mineraalivarantoa. Mineraalivarannoksi arvioidaan nyt 9,78 Mt mineralisoitunutta kiveä, jonka kultapitoisuus on keskimäärin 2,8 g/t ja koboltin 443 ppm. Varannossa kullan määrä on 867 tuhatta unssia ja koboltin 4,31 tuhatta tonnia.

Mawson Finland Ltd on kanadalainen malminetsintäyhtiö, joka keskittyy arvo- ja akkumetalliesiintymien etsintään Suomessa. Yhtiön merkittävin Rompas-Rajapalojen tutkimushanke sijoittuu Ylitorniolle ja Rovaniemelle. Varsinainen kaivoshanke sijoittuu tutkimusalueen sisälle, huomattavasti pienemmällä kohdealueelle Rajapaloihin. Tutkimuksia alueella toteuttaa emoyhtiön suomalainen tytäryhtiö Mawson Oy.

Hyödynnettäviksi suunnitellut esiintymät sijaitsevat Joki-esiintymää lukuun ottamatta Ylitornion kunnan puolella, Mustiaapa-Kaattasjärven Natura 2000 -alueella (SAC/SPA/SCI). Joki East -niminen esiintymä sijaitsee Rovaniemen puolella. Kaivostoimintaa palveleva infrastruktuuri suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan Natura-alueen ulkopuolelle. Tuotantolaitoksiin ja muuhun infrastruktuuriin sekä kaivosjätteisiin (sivukivet, rikastusjätteet ja kaivosvesien hallinta) liittyvät rakenneratkaisut voidaan tehdä yksityiskohtaisesti vasta kun tämänhetkiset alustavat hahmotelmat käytettävistä louhinta- ja rikastusprosesseista on saatu suunniteltua tarkemmin.

Esiintymät, joiden hyödyntämistä suunnitellaan. Vaihemaakuntakaava koskee Rajapalojen aluetta (rajattu kartan päälle punaisella). Kuvan lähde: Rompas-Rajapalot Gold-Cobalt Projec | Mawson Gold Ltd.

3.2.Kaivoshankkeen aikataulu ja vaiheet

Kaivoshankkeen elinkaari kattaa suunnittelu- ja esiselvitysvaiheen jälkeisen kaavoitus- ja lupaprosessin, rakennusvaiheen, kaivoksen toimintavaiheen sekä kaivoksen sulkemisen. Suunnitteluvaiheessa huomioidaan kaivoksen koko elinkaari. 

Kaivoshankkeen vaiheet liittyvät kiinteästi hankkeen luvitusprosesseihin, joihin sisältyvät muun muassa ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelmavaihe) laatiminen, kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selvitysvaihe) laatiminen, Natura-arvioinnin laatiminen sekä erilaisten lupahakemusten valmistelu. Ennen kaivoshankkeen rakentamisen käynnistämistä käydään läpi neljä erilaista selvitysvaihetta:

• Alkuun tehtävä tutkimus on niin sanottu kirjoituspöytätarkastelu (Desktop Study, DS), jonka tuloksia yhtiö hyödyntää tehdessään päätöstä siitä, kannattaako hankkeesta tehdä alustava taloudellisuusselvitys (Preliminary Economic Assessment, PEA). Kirjoituspöytätarkastelu on sisäinen, koeluontoinen selvitys. Sen laatiminen perustuu useilta osin olettamuksiin, koska hankkeen tässä vaiheessa varmistettua tietoa on käytössä rajoitetusti. Rajapalojen hanke on osa BATCircle-tutkimushanketta, jonka yhteydessä on toteutettu useita erilaisia metallurgisia kokeita Rajapaloista otetuista malminäytteistä. Kokeet ovat luoneet erinomaisen alustavan tietopohjan alueen malmien metallurgiasta. Tällä hetkellä Rajapalojen mineraalivaranto on luokiteltu NI 43-101 -standardin mukaisesti otaksutuksi varannoksi. Tulevan kaivoksen Natura- ja ympäristövaikutusten arvioinnit edellyttävät yksityiskohtaisia tutkimuksia hanke- ja lähialueen sekä nykyisistä että aiemmin vallinneista kasvi-, eläin-, vesistö-, hydrologia-, sää-, ja sosiaalisista olosuhteista. Mawson on kerännyt näitä tietoja jo useiden vuosien ajan muun muassa malminetsinnän luvitusta varten.
• Kaivoshankkeen potentiaali ymmärretään tämänhetkistä paremmin siinä vaiheessa, kun Mawson päättää käynnistää alustavan taloudellisuusselvityksen (PEA) tekemisen. Tehdyt olettamukset muuttuvat alustaviksi suunnitelmiksi. Tässä vaiheessa tunnistetaan ja määritellään erilaisia toteutusvaihtoehtoja, jotka esitetään YVA-ohjelmassa. Syväkairaamalla tehtävät lisätutkimukset tuovat lisätietoa varannosta ja hankkeeseen liittyvät epävarmuudet vähenevät merkittävästi.
• YVA-selvitysvaiheeseen siirryttäessä on hankkeen ja sen teknisten yksityiskohtien tarkennuttava edelleen, joten hankkeesta laaditaan alustava toteutettavuusselvitys (Pre-Feasibility Study, PFS). 
• Varsinaisen toteutettavuusselvityksen (Feasibility Study, FS) laatiminen voidaan aloittaa, kun päätös toteuttamiskelpoisesta hankevaihtoehdosta on tehty. Tässä vaiheessa laaditaan rakennetasolle ulottuvat yksityiskohtaiset tekniset suunnitelmat, ja kustannusarviot alkavat olla hyvin tarkkoja. Emoyhtiö tekee päätöksen kaivoksen rakentamisesta, kun toteutettavuusselvitys valmistuu. 

Kaivoksen rakentamisvaihe kestää tyypillisesti noin kaksi vuotta. Rakentamisen jälkeen alkaa kaivoksen toimintavaihe. Kaivoshankkeen elinkaaren viimeisenä vaiheena on kaivoksen sulkeminen. Sulkeminen toteutetaan vaiheittain.  

Kaivoshankkeen toteutus

Hankkeen toteutuksen vaiheittainen eteneminen ja tiedon lisääntymisen merkitys suunnittelulle.

4.Lapin maakunnan suunnittelu

Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen laissa alueidenkehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista. Lapin maakunnan suunnittelusta vastaa Lapin liitto. Maakunnan suunnittelussa on otettava huomioon valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se on lähtökohtana muulle maakunnan suunnittelulle. 

Lapissa on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Lappi-sopimukseksi. Päivitetty Lappi-sopimus 2022–2025 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 29.11.2021. Lappi-sopimukseen sisältyvässä aluerakennekartassa vaihemaakuntakaavan suunnittelualue merkitty kaivosalueena. Alue sisältyy myös mineraalivyöhykkeeseen ja valtakunnalliseen kehittämiskäytävään.