Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on arvioida hankkeen ympäristövaikutuksia, vähentää tai estää haitalliset vaikutukset sekä edistää kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyn tulokset huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja hankkeen lupaharkinnassa. Tiedon jakaminen ja osallistumisen mahdollistaminen ovat YVA-menettelyn keskeinen tarkoitus. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn saavat osallistua kaikki ne, joihin hanke voi vaikuttaa – yksityiset ihmiset, yritykset ja yhteisöt.
YVA-menettely toteutetaan YVA-lain (252/2017) ja valtioneuvoston asetuksen (277/2017) mukaisesti. YVA-lain 3 §:n 1. momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet on lueteltu lain liitteessä 1.
YVA-menettely on kaksivaiheinen prosessi, joka sisältää YVA-ohjelma- ja YVA-selostusvaiheen. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma toimitetaan yhteysviranomaiselle.
YVA-ohjelma
Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle, joka on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Arviointiohjelmassa kuvataan, mitä hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja ja vaikutuksia suunnittelun aikana tullaan selvittämään sekä miten arviointi ja siihen liittyvä tiedottaminen ja vaikutusalueella asuvien osallistuminen arviointiin järjestetään. Kun arviointiohjelmassa esitetyt vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ovat selvitetty, kootaan tieto arviointiselostukseen.
Yhteysviranomainen tiedottaa arviointiohjelman vireilläolosta hankkeen vaikutusalueella, kokoaa niistä annetut asukkaiden ja järjestöjen mielipiteet ja viranomaisten lausunnot ja laatii niiden sekä oman asiantuntemuksensa pohjalta lausuntonsa.
YVA-selostus
YVA-selostus tehdään arviointiohjelmassa koottujen tietojen ja tehtyjen selvitysten sekä yhteysviranomaisen ohjelmasta antaman lausunnon perusteella. YVA-selostuksessa esitetään mm. YVA-ohjelman tiedot tarkistettuina, hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot, selvitys ympäristöstä ja hankkeen vaikutuksista ympäristöön sekä haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy ja haittojen lieventäminen, hankkeen vaihtoehdot ja niiden toteuttamiskelpoisuus, ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi, selvitys osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta arviointimenettelyn aikana ja selvitys viranomaisen lausunnon huomioon ottamisesta arviointiohjelmassa.
YVA-selostuksessa hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset on tunnistettu, kuvattu ja perusteltu selkeästi. Vaikutuksia arvioitaessa myös lieventämistoimenpiteet on otettu huomioon. Alueen eri toimintojen mahdolliset yhteisvaikutukset huomioidaan vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa.
Yhteysviranomainen, ELY-keskus, asettaa YVA-selostuksen nähtäville 1–2 kuukaudeksi, jonka aikana mm. asukkailla on mahdollisuus esittää asiasta mielipiteensä. Yhteysviranomainen antaa perustellun päätelmänsä arviointiselostuksesta enintään kahden kuukauden kuluttua kuulutuksen julkaisemispäivästä. Päätelmä annetaan selostuksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä yhteysviranomaisen oman asiantuntemuksen pohjalta. Jos yhteysviranomainen toteaa, että arviointiselostus on puutteellinen niin olennaisella tavalla, ettei yhteysviranomaisen ole mahdollista tehdä sen pohjalta perusteltua päätelmää, on arviointiselostusta täydennettävä (YVAL 24 §).
YVA-menettely ja Natura-arviointi
YVA-menettely ja luonnonsuojelulain (1096/1996, jäljempänä LSL) mukainen Natura-arviointi on pääsääntöisesti yhdistettävä (LSL 65 §). Natura-arviointivelvollisuus voi syntyä joko yksin hankkeen omista vaikutuksista tai yhteisvaikutusten (muut hankkeet ja suunnitelmat) johdosta. Natura-arvioinnissa lähtökohtana on tietyn Natura 2000 -alueen valinnan perustana oleviin luonnonarvoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja tuottaa hankkeita hyväksyville tai suunnitelmia vahvistaville viranomaisille varmuus siitä, että niiden toteuttamisella ei ole merkittävän kielteisiä vaikutuksia Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden koskemattomuuteen. Natura-arviointia koskevat kansalliset säännökset sisältyvät luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ään.